keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Bloggaajan kodin arkikaaos - Haastepostaus

Char and the Cityn Carita haastoi joukon sisustusbloggareita, arkihaaste postauksiin. Ideana on näyttää sitä oikeaa arkea, siloiteltujen kuvien takaa - “behind the scenes”.

Joten tällä kertaa onkin tulossa erilainen postaus, mitä yleensä. Tätä oli vaikea kirjoittaa ja kuvata - ei sanan todellisessa merkityksessä, vaan ehkä enemmän painien omien tuntemuksieni kanssa. 

Mutta miksi näin? 
Tämän tyyppiset paljastukset näyttävät raa´asti kaiken sen, mitä kuvissa peitellään ja niiden sijasta yleensä näytetään vain blogeissa näkyvät siloitetut kuvat. Tuntuu lähes alastomalta julkaista jotain, joka eivät ylitä "julkaisukelpoisen kuvan" rimaa. Otan silti rohkeasti haasteesta kiinni ! 

Nappasin kuvat kierrellen huoneesta huoneeseen, sen kummemmin miettien kuvakulmia tai stailauksia.


Suuret koristetyynyt ovat vielä yön jäljiltä munatuolin pehmeässä syleilyssä, joista osa lattialla, nojautuen toisiansa vasten. Kai Teilläkin makuuhuoneen tuoli on kaikenlaisen "ylimääräisen" peitossa?


Lasten leluja kerääntyy olohuoneeseen päivän edetessä enemmän ja enemmän. Tätä en kyllä käsitä, sillä Heidän oman huone on paljon suurempi ja näin ollen myös leikkitilaa enemmän. Lelumeren kasvettua tyyneksi valtamereksi on aika korjata lelut säkkeihin. Ja juuri korjaaminen on lasten mielestä maailman tylsin juttu. Mutta siitä huolimatta sitä tehdään useita kertoja päivässä. 


Olohuoneen taso on yksi suosikkipaikoista, jonne kerääntyy sekalainen sarja aivan kaikkea. Tuttua?


Tyttären koulusta tullessa teemme yhdessä läksyt ja sen jälkeen reppu jää milloin minnekin - tuolille, lattialle, sohvalle, sängylle ym ym ym. 


Lelut on juuri tuotu olohuoneesta takaisin lastenhuoneeseen, jolloin erilaiset leikit alkavat alusta. 


Kodinhoitohuone...mikä kodinhoitohuone? 

Vuokra-asunnossamme sellaista ei ole. Kuivaavan pesukoneen kansi toimittaa kokonaisen kodinhoitohuoneen virkaa. Myöskään pyykkien kuivatukselle ei ole tilaa. Tämä on juuri se tila, joka on kotimme "häpeä pilkku" - ikkunaton, ahdas, pimeä, kuuma ja yksinkertaisesti onnettoman suunnittelun tulos.


Sitten mennäänkin lasitetulle parvekkeelle, josta otin vasta havukranssin roikkumasta. Olisikohan kannattanut korjata roskikseen koko romu jo kauan aikaa sitten? Noh, nyt on imuroiminen edessä. Saisikohan tulevaksi kesäksi sinne viimeinkin juuttimaton - hmm...


Vähän päivemmällä olen saanut sängyn pedattua ja tyynyt pöyhittyä. Miehen tullessa kotiin, onkin Hänen pikku päikkärien aika. Yleensä tämän jäljiltä sänky on jälleen hyvin saman näköinen, kuin aamulla.  


Ei muuta kuin sänky jälleen kuntoon ja läppäri, suunnitelmat sekä idea kirja esille. Saatuani koneen auki ja ajatukset oikeanlaiseen moodiin, tuleekin lapset hakemaan ruoan tekoon tai lähdemme naapuriin kahville tai äitiä tarvitaan apuun pleikkaripelin vaikean jakson läpi pelaamiseen. Suunnitelmia jatketaan sitten yöllä...tai joskus.

2 kommenttia:

  1. Hauska postaus! Kiva nähdä niitä "todellisia" kuvakulmia bloggaajien kodeista! =) Tosiasia kuitenkn on ettei tällaisia normitilassa olevia kotikuvia jaksa kirjoittaja itse eikä lukijakaan kauaa katsoa, en minä ainakaan. Paljon kivempia on asetellut ja siistityt kuvat. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Annika ! Se on totta, ettei normaalit arkisotkut ketään kiinnosta ja niistä kirjoittaminen pidemmän päälle kävisi tylsäksi. Ehkäpä se on niin, että me bloggarit tarjoamme lukijoille kauniiden kuvien kautta "sielun ruokaa" ja hyviä fiiliksiä. Kävin vastavierailulla blogissasi - hienoja kuvia :)

      Poista